Viime jouluni

Viime jouluni

Nimeni on Joni Koivisto ja aion nyt kertoa viime joulustani.  Viime jouluni oli kuten muutkin jouluni. Minä en usko joulupukkiin, sen lopetin jo kuusivuotiaana.

No niin. Nyt asiaan. Viime jouluna minä itse olin joulupukkina,  mikä oli kivaa. Jouluaattoni alkoi seuraavasti: kun koko perhe oli herännyt, söimme ja lähdimme mummon luokse. Sinne tuli meidän lisäksemme äidin sisko Mervi ja veljet Hannu ja Esa. Kun lähdimme mummon luota, menimme toisen mummoni luo tai oikeastaan mummopuoleni luo. Sieltä äitini ja isäni lähtivät hautausmaalle. Minä ja veljeni Jesse lähdimme isin siskopuolen kanssa serkkuni luo. Menimme serkkuni luo, koska hän uskoi joulupukkiin ja minä esittäisin hänelle joulupukkia. Se onnistui erittäin hyvin. Kun palasimme kotiin, minun hommani jatkuivat. Minun piti olla pukki myös kotonakin. Isäni kuvasi sitä videokameralla. Siihen minun pukin hommani loppuivatkin. Sen jälkeen rupesin avaamaan lahjoja. Sain esimerkiksi Guinesin ennätyskirjan. Katsoimme ja tutkimme lahjojamme yhteen yöllä. Heräsin joulupäivänä noin kello 10.00. Joulupäivä ei ollut erilaisempi kuin monet muut päivät. Siinä se meni lahjoja lisää tutkiessa ja normaalipuuhien parissa.

Arvosana: 7+